Tekijä

Kaisa Humala

Kategoria

Näkyvyys

Julkinen


Roms, R. & Rosted, H. 2025. Näin tehdään rahaa. Helsinki: WSOY


Parviainen, A. 2017. Startup – sijoittaminen. Helsinki: Alma Talent


Salminen, V. (2025). Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sijoittaminen
[opinäytetyö Vaasan ammattikorkeakoulu].
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/885720/Salminen_Valtteri.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Entrecomp. (2026). Entrecomp homepage. Haettu 5.6.2026. https://entrecomp.com/

Startup- ja perinteisen sijoittamisen keskeiset erot

Johdanto


Sijoittaminen on keskeinen osa nykyaikaista taloudellista toimintaa sekä yksilöiden että instituutioiden näkökulmasta. Varallisuuden kasvattaminen eri keinoin on ollut olennainen osa taloudellista kehitystä jo vuosisatojen ajan. Sijoittamisen keskeinen periaate perustuu korkoa korolle -ilmiöön, jota on usein kuvattu jopa maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Ilmiön ydin on siinä, että sijoituksista saadut tuotot alkavat ajan myötä tuottaa lisää tuottoa, mikä johtaa varallisuuden merkittävään kasvuun pitkällä aikavälillä (Roms & Rostedt 2020, s. 25–27).
Tämän esseen tavoitteena on tarkastella startup-sijoittamista ja perinteistä sijoittamista varallisuuden kasvattamisen näkökulmasta sekä yhteyttä EntreComp – kompetesseihin. Analyysi keskittyy erityisesti tuotto-odotuksiin, riskeihin, likviditeettiin sekä sijoittajan rooliin eri sijoitusmuodoissa. Lisäksi esseessä arvioidaan, millaisille sijoittajille kyseiset sijoitusstrategiat soveltuvat ja miten niitä voidaan yhdistää tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Startup – sijoittaminen


Startup-sijoittaminen eroaa merkittävästi perinteisestä sijoittamisesta erityisesti riskin ja epävarmuuden näkökulmasta. Alussa yrityksiin sijoittaminen perustuu enemmän tiimin osaamisen ja potentiaalin arviointiin kuin valmiisiin taloudellisiin tunnuslukuihin. Tämä kyky kehittää laadun tunnistamista, joka kuuluu Entrecompin kompetensseihin. On tärkeä ottaa selvää sijoitettavan yrityksen taustoista ja yrityksen laadusta. Parviaisen mukaan startup-sijoittajan on hyväksyttävä epäonnistumisen todennäköisyys, sillä suuri osa alkuvaiheen yrityksistä ei saavuta kannattavuutta tai kasvua odotetulla tavalla (Parviainen 2018, s. 55–57). Tästä huolimatta yksittäiset onnistuneet sijoitukset voivat tuottaa suuriakin voittoja, mikä tekee sijoitusmuodosta houkuttelevan erityisesti riskinsietokykyisille sijoittajille.
Startup-sijoittamisessa korostuu myös hajauttamisen merkitys. Koska yksittäiseen yritykseen liittyvä riski on suuri, sijoittajien suositellaan rakentavan laaja sijoitussalkku useista eri sijoituskohteista. Parviaisen sanoin menestyvät sijoittajat ymmärtävät sijoittavansa kokonaisuuteen yksittäisten yritysten sijaan (Parviainen 2018, s. 70). Hajauttaminen toimii keskeisenä riskienhallinnan keinona myös sijoittamisen teoriassa ja se auttaa tasapainottamaan tuottojen vaihtelua.
Startup-sijoittaminen liittyy läheisesti innovaatioihin ja talouskasvuun. Sijoittaminen ei ole pelkästään varallisuuden kasvattamista, vaan myös keino mahdollistaa uusien ideoiden ja liiketoimintamallien synty (Roms & Rostedt 2020, s. 28–30). Startup-yritykset pyrkivät usein ratkaisemaan uusia tai vielä ratkaisemattomia ongelmia, minkä vuoksi ne ovat keskeisiä talouden kasvun kannalta. Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisen tuoton lisäksi sijoituksilla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.
Startup-sijoittamisen ja perinteisen sijoittamisen keskeinen ero näkyy erityisesti tuotto-odotuksissa. Perinteisissä sijoituskohteissa, kuten osakkeissa ja rahastoissa, tuotto perustuu pitkän aikavälin markkinakehitykseen ja suhteellisen vakaaseen kasvuun. Romsin ja Rostedtin mukaan sijoittamisen keskeinen tavoite on varallisuuden asteittainen kasvattaminen ajan myötä (Roms & Rostedt 2020, s. 25). Startup-sijoittamisessa tuotto-odotukset ovat puolestaan epäsymmetrisiä. Suuri osa sijoituksista voi epäonnistua, mutta yksittäinen onnistuminen voi tuottaa moninkertaisen tuoton sijoitettuun pääomaan nähden (Parviainen 2018, s. 62). Tämä tekee startup-sijoittamisesta korkean riskin, mutta tarjoaa toisaalta korkean tuottopotentiaalin sijoitukselle. Startup-sijoittamisessa lisäksi korostuvat erityisesti EntreCompin kompetenssit mahdollisuuksien tunnistaminen, visio sekä epävarmuuden ja riskien hallinta, koska sijoituspäätökset tehdään usein tulevaisuuden kasvupotentiaalin perusteella.

Riskit


Riski on keskeinen tekijä, joka erottaa startup- ja perinteisen sijoittamisen toisistaan. Perinteisessä sijoittamisessa riskiä voidaan hallita tehokkaasti hajauttamalla sijoituksia eri toimialoille, sekä hyödyntämällä aikaisempaa dataa. Startup-sijoittamisessa tietoa on usein rajallisesti, mikä aiheuttaa epävarmuutta. Parviaisen mukaan sijoittajan tulee arvioida erityisesti yrityksen tiimiä, markkinapotentiaalia ja liiketoimintamallin skaalautuvuutta (Parviainen 2018, s. 42–43). Näin ollen startup-sijoittaminen vaatii korkeampaa riskinsietokykyä ja kykyä tehdä päätöksiä epävarmuudessa.

Likviditeetti


Likviditeetti on toinen merkittävä ero sijoitusmuotojen välillä. Perinteiset sijoitukset, kuten pörssiosakkeet, ovat yleensä helposti muutettavissa rahaksi lyhyellä aikavälillä. Tämä mahdollistaa joustavan reagoinnin markkinamuutoksiin. Startup-sijoitukset ovat sen sijaan epälikvidejä ja sijoitettu pääoma voi olla sidottuna useiden vuosien ajan (Parviainen 2018, s. 85–86). Roms ja Rostedt korostavat, että likviditeetti on tärkeä osa sijoitussuunnittelua erityisesti tilanteissa, joissa varoja saatetaan tarvita nopeasti (Roms & Rostedt 2020, s. 70–73). Tämän vuoksi startup-sijoittaminen sopii yleensä sijoittajille, jotka pystyvät sitoutumaan pitkään sijoitusaikaan eivätkä tarvitse sijoittamiaan varoja lähivuosina. Sijoittajan onkin tärkeää arvioida oma taloudellinen tilanteensa ja varmistaa, että riittävä osa varallisuudesta säilyy helposti käytettävässä muodossa mahdollisia yllättäviä menoja varten.

Roolit ja strategiat


Sijoittajan rooli vaihtelee merkittävästi sijoitusmuodon mukaan. Perinteisessä sijoittamisessa rooli on usein passiivinen, erityisesti rahastosijoittamisessa, jossa päätöksenteko on ammattilaisten vastuulla. Startup-sijoittamisessa rooli on aktiivisempi, ja sijoittaja voi osallistua yrityksen kehittämiseen esimerkiksi neuvonantajana tai hallituksen jäsenenä. Lisäksi yleisesti sijoittaminen kehittää kykyä analyyttiseen ajatteluun, joka onkin yksi Entrecompin kompetensseista. Parviaisen mukaan aktiivinen osallistuminen voi parantaa sijoituksen onnistumisen todennäköisyyttä, mutta se vaatii myös enemmän aikaa ja osaamista (Parviainen 2018, 103–105).
Eri sijoitusstrategiat soveltuvat erilaisille sijoittajille. Esimerkiksi Salmisen opinäytetyössä viitataan opiskelijabudjetilla sijoittamiseen ja kerrotaan, kuinka sijoittamisstrategiaa on hyvä muuttaa muuttuvan elämäntilanteen mukaan. Opiskellessa sijoitettavan pääoman määrä pienenee, jolloin usein turvaudutaan enemmän tasaisempiin ja vakaampiin sijoitusmuotoihin, kuten rahastoihin tai suuriin pörssi yrityksiin. Perinteinen sijoittaminen sopii erityisesti aloittelijoille ja riskinkarttajille, sillä se tarjoaa mahdollisuuden vakaampaan ja ennustettavampaan varallisuuden kasvuun. Romsin ja Rostedtin mukaan pitkäjänteinen säästäminen ja hajauttaminen ovat keskeisiä tekijöitä sijoittamisessa menestymisessä (Roms & Rostedt 2020, s. 19). Startup-sijoittaminen puolestaan sopii paremmin kokeneemmille sijoittajille, joilla on riittävä taloudellinen puskuri ja kyky sietää epävarmuutta. Lisäksi se houkuttelee sijoittajia, jotka haluavat olla aktiivisesti mukana yritystoiminnassa.
Startup- ja perinteistä sijoittamista ei tarvitse nähdä toisiaan poissulkevina vaihtoehtoina. Yhdistämällä näitä strategioita sijoittaja voi rakentaa tasapainoisen sijoitussalkun, jossa yhdistyvät vakaus ja korkea tuottopotentiaali. Perinteiset sijoitukset tarjoavat vakaan perustan, kun taas startup-sijoitukset tuovat mahdollisuuden merkittäviin tuottoihin. Parviaisen mukaan tasapainoinen salkku sisältää eri riskitasoisia sijoituksia, jolloin kokonaisriski pysyy hallittavana (Parviainen 2018, s. 125).

EntreComp yhteys

EntreComp-viitekehyksen näkökulmasta sekä startup- että perinteinen sijoittaminen vaativat yrittäjyysosaamista, mutta ne painottavat eri kompetensseja. Startup-sijoittamisessa korostuvat erityisesti mahdollisuuksien tunnistaminen, visio sekä epävarmuuden ja riskien hallinta, koska sijoituspäätökset perustuvat usein yrityksen tulevaisuuden potentiaaliin. Sijoittajan on kyettävä arvioimaan yrityksen tiimiä, liikeideaa ja kasvumahdollisuuksia ilman laajaa taloudellista historiaa. Perinteisessä sijoittamisessa päätöksiä voidaan tehdä enemmän olemassa olevan taloudellisen tiedon ja markkinadatan perusteella. Tällöin korostuvat analysointitaidot ja resurssien tehokas hallinta. Startup-sijoittamiseen liittyy yleensä suurempi riski, mutta samalla myös mahdollisuus huomattavasti korkeampiin tuottoihin. Molemmissa sijoitusmuodoissa EntreCompin kompetenssit auttavat tekemään perusteltuja päätöksiä sekä hallitsemaan sijoittamiseen liittyvää epävarmuutta.

Yhteenveto


Yhteenvetona voidaan todeta, että startup-sijoittaminen ja perinteinen sijoittaminen eroavat toisistaan merkittävästi tuotto-odotusten, riskin, likviditeetin ja sijoittajan roolin osalta. Molemmilla sijoitusmuodoilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja niiden soveltuvuus riippuu sijoittajan tavoitteista ja riskinsietokyvystä. Yhdistämällä näitä strategioita harkitusti sijoittaja voi rakentaa salkun, joka tukee sekä vakaata varallisuuden kasvua että mahdollisuutta korkeampiin tuottoihin pitkällä aikavälillä.

Lähteet
Roms, R. & Rosted, H. 2025. Näin tehdään rahaa. Helsinki: WSOY
Parviainen, A. 2017. Startup – sijoittaminen. Helsinki: Alma Talent
Salminen, V. (2025). Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sijoittaminen
[opinäytetyö Vaasan ammattikorkeakoulu].
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/885720/Salminen_Valtteri.pdf?sequence=2&isAllowed=yStartup- ja perinteisen sijoittamisen keskeiset erot

Entrecomp. (2026). Entrecomp homepage. Haettu 5.6.2026. https://entrecomp.com/

Kommentit

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *