Itsensä johtaminen välitilassa – kasvua epävarmuuden kautta
Välitilan tunne ja oman polun etsiminen
Tällä hetkellä koen olevani eräänlaisessa välitilassa. Ensimmäinen vuoteni Proakatemialla oli täynnä erilaisia projekteja ja alkuvaiheen innostusta. Neljä sprinttiä muodostivat selkeän kokonaisuuden ja minulla oli päämäärä, jota kohti kuljin. Viimeiset kolme kuukautta kesän jälkeen ovat kuitenkin tuntuneet haahuilulta ja oman paikan etsimiseltä. Ajoittain tunnen oloni turhaksi ja aikaansaamattomaksi, koska minulla ei ole meneillään mitään pitkäkestoisempaa projektia. Olen lähtenyt mukaan erilaisiin pienempiin projekteihin, etten jäisi vain paikalleni odottelemaan. Haluan luottaa siihen, että uusia ideoita syntyy matkan varrella.
Nuotiopaja ja Let Them –teoria
Valajan nuotiopajassa 20.10.2025 kävimme läpi asioita, jotka eivät enää palvele itseämme. Kirjoitimme ajatukset ylös ja poltimme paperit konkreettisena merkkinä irti päästämisestä. Halusin päästää irti turhasta stressaamisesta ja riittämättömyyden tunteesta. Lähiaikoina olen ajatellut paljon sitä, että yritänkö tarpeeksi ja pitäisikö tehdä enemmän. Mietin myös, että suutaanko aikaani ja energiaani vääriin asioihin tällä hetkellä, esimerkiksi olemalla mukana pienissä projekteissa.
Dialogin jälkeen Siiri Varhala tuli vinkkaamaan muutamalle meistä kirjasuosituksen. “Let Them- teoria, Elämän mullistava menetelmä, josta miljoonat puhuvat” kirja käsittelee ajatusta siitä, että on turha murehtia asioista, joihin ei pysty itse vaikuttamaan (Robbins & Robbins, 2025). Asia kuulostaa ääneen sanottuna täysin itsestäänselvyydeltä, mutta käytännössä se ei aina ole sitä.
Let Them -teoriaan (Robbins & Robbins, 2025, 6%) kuuluu opetus siitä, että elämä helpottuu, kun hyväksyy todellisuuden ja antaa muille ja antaa itselleen luvan olla keskeneräinen. Omassa elämässänisovellan teoriaa siten, että en yritä väkisin keksiä suuntaa, kuten pitkäkestoisempaa projektia. Annan itselleni luvan olla “välitilassa” ja luotan siihen, että suunta löytyy, kun sen aika on. Tavoitteiden eteen on kuitenkin tehtävä töitä, ja välitila ei tarkoita minulle paikalleen jäämistä vaan tärkeää aikaa kokeilla uusia asioita ja etsiä omaa suuntaansa. Siksi olenkin lähtenyt mukaan erilaisiin itseäni kiinnostaviin projekteihin, kuten Student Power –opiskelijatapahtumaan, Proakatemian vuosigaalatiimiin ja proakatemialaisille järjestettäviin päiväkotisitseihin. Vaikka en siis vielä suuntaa energiaani suoranaisesti pitkäntähtäimen tavoitteisiini, olen silti menossa pikkuhiljaa niitä kohti.
Oppeja ja oivalluksia
Ariela Perä-Rouhu (haastattelu 30.10.2025), yksi kolmesta Mielan perustajista, oli pitämässä Valajalle yritysvierailua ja osallistui samalla pajaamme. Yritysvierailu oli inspiroivin, jolla olen akatemia aikanani ollut. Ariela kertoi Mielan tarinan ja hän puhui myös paljon opiskeluajastaan Proakatemialla. Hänen puheensa olivat sattumalta suoria vastauksia asioihin, joita olen lähiaikoina mielessäni pyöritellyt. Ariela kertoi hänen opiskeluaikansa vaikeuksista, kun oma juttu ei meinannut löytyä ja oli pakko tehdä vain jotain projekteja, että opinnot etenevät. Ariela löysi oman juttunsa vasta akatemian viimeisenä vuonna ja tiimi idean ympärille rakentui eri vuosikurssin opiskelijoista, koska heillä oli kokemusta vaatealalta. Vierailu antoi uskoa minulle siihen, että en tarvitse valmista suunnitelmaa ja oikeat ihmiset kyllä löytyvät ympärille.
Tällä hetkellä kaikki projektini liittyy erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumatuotanto kiinnostaa minua, joten siitä on hyvä kerätä kokemusta. Nyt minulla on myös hyvää aikaa haastaa itseäni muillakin osa-alueilla. Olen miettinyt esimerkiksi hakemista Valajan johtoryhmään. Hr-tehtävät kiinnostavat minua ja nyt minulla olisi ylimääräistä aikaa saada kokemusta johtamisesta ja tehdä samalla työtä Valajan puolesta. Taloudellisesta näkökulmasta tämän hetken projektini ovat enemmänkin hyväntekeväisyyttä. Student Powerista tiimimme saa kuitattua yhdet ressut, vuosigaalasta saamme ilmaiset liput juhlaan ja päiväkotisitseistä ei ole tarkoitus jäädä voitolle. Nämä projektit teenkin enemmän kokemuksen kannalta ja uskon saavani niistä kuitenkin erilaista arvoa myöhemmin. Seuraavissa projekteissa, johon päätän hypätä mukaan kuitenkin panostaa enemmän myös rahan tekoon ja miettiä kunnolla myös taloudellista näkökulmaa.
Kaikki tapahtumaprojektini on vasta alkutekijöissä, mutta olen kerennyt tekemään huomioita ja oivalluksia työskennellessäni erilaisissa tiimeissä. Vuosigaalatiimissä meillä on selkeä johtaja, joka on antanut jokaiselle tiimille tarkat tehtävät ja aikataulut niiden suorittamiseen. Tiimissä mukana oleminen on jo alussa tuntunut tosi helpolta ja tehtävät pystyy aikatauluttamaan omaan kalenteriin jo hyvissä ajoin. Päiväkotisitsejä olemme tekemässä tuutoreiden kesken. Olemme pitäneet kaksi tapaamista ja hoitaneet tarvittavia juttuja yhdessä. Tekeminen on ollut hauskaa ja hommat hoituvat omalla painollaan.
Student Powerissa meillä on kuuden hengen tiimi, jolla rakennamme tapahtumaa (Jere, Jani, Ahmed, Sebastian, Niko ja minä). Tapaamisten sovittaminen yhteen on ollut välillä vaikeaa, koska kaikilla on muitakin projekteja meneillään. Välillä onkin ollut tunne, että kaikki panostavat tähän projektiin vain vähän ja tiimiläiset eivät ole ihan perillä omista tehtävistään. Uskon kuitenkin, että tapahtuman lähestyessä aikaa löytyy enemmän ja saamme kyllä hienon tapahtuman aikaiseksi. Kaikki nämä kokemukset ovat saaneet minut miettimään millainen johtajuus sopii minulle parhaiten. On ollut hauska huomata, että monet eri tyylit toimivat ja kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Olen myös oppinut johtamaan itseäni ja aikatauluttamaan menemisiäni monen projektin välillä.
Näitä kokemuksia tarkastellessani huomaan, että selkeä johtajuus ja toisaalta yhdessä rakentuva tekeminen tukevat tiimiä eri tavoin eri tilanteissa. Valmentava johtajuus korostaa johtajan roolia vuorovaikutuksen ja luottamuksen edistäjänä sekä yksilöiden potentiaalin vapauttajana, mikä auttaa tiimiä etenemään myös alkuvaiheen projekteissa (Ristikangas & Ristikangas, Valmentava johtajuus). Tämä näkökulma tukee kokemustani siitä, että erilaiset johtamistavat voivat toimia hyvin eri tilanteissa. Tärkeintä on luoda ilmapiiri, jossa jokainen tuntee itsensä kuulluksi ja pystyy ottamaan vastuuta yhteisistä tavoitteista.
Lopuksi
Hyvät naiset ja herrat -kirjassa (Konstig, 2024) tuodaan esiin ajatus siitä, että oma itsemme on tarina, jota kerromme itsestämme, ja jokainen päivä on mahdollisuus olla hieman parempi versio itsestämme. Kun ajattelen omaa polkuani tästä näkökulmasta, ymmärrän, että myös “välitila” on tärkeä osa kasvua. Tarinamme muotoutuu jatkuvasti, ja jokainen vaihe, myös epämääräiseltä tuntuva, on osa suurempaa kokonaisuutta. Olen alkanut nähdä nykyisen vaiheeni enemmän kehityksen kuin pysähtyneisyyden kautta.
Olen oppinut aikatauluttamisesta ja lähtenyt mukaan projekteihin, jotka aidosti kiinnostavat minua ja samalla oppinut uutta. Viimeisten kuukausien aikana olen toiminut monenlaisissa tiimeissä ja kohdannut uusia ihmisiä, mikä on ollut avartavaa ja kasvattavaa. Olen huomannut, että jokainen projekti ja yhteistyötilanne kehittää minua eteenpäin, vaikka se ei aina heti tuntuisikaan selkeältä askeleelta. Päivä päivältä pyrin olemaan parempi versio itsestäni ja tietoisempi siitä kuka olen ja minne olen menossa.
Yhtenä päivänä päädyimme Jennin kanssa keskustelemaan itsensä johtamisesta. Huomasimme, että itsensä johtaminen on huomattavasti helpompaa tilanteissa, joissa suunta on selkeä ja tiedät tarkasti, mitä teet ja miksi. Sen sijaan silloin, kun oma polku on vielä hahmottumassa, itsensä johtaminen vaatii enemmän pysähtymistä, tietoista pohdintaa ja rohkeutta tehdä valintoja epävarmuuden keskellä. Juuri tällaisissa hetkissä korostuu kyky kuunnella itseään ja luottaa tulevaan.
Lähteet
Robbins, M. & Robbins, S. (2025). Let Them – teoria: Elämän mullistava menetelmä, josta miljoonat puhuvat. Gummerus. (Alkuteos The Let Them Theory)
Ristikangas, M.-R. & Ristikangas, V. (2017). Valmentava johtajuus. Alma Insights.
Konstig, J. (2024). Hyvät naiset ja herrat: Tyyli, käytös ja sydämen sivistys. WSOY.
OpenAI. (2023). ChatGPT (30.10.2025 versio) [laaja kielimalli]. https://chat.openai.com/chat Tekoälyä käytetty tekstin ideoinnissa ja tarkistuksessa.
Heinonen Jere
Kiva teksti <3
Hanna Saraketo
Samaa mieltä kuin edellinen kommentoija. Voisit muuten lisätä Arielan lähteeksi; hänen panoksensa on tavallaan haastattelu. Johtajuusosio kaipailee jotain viittausta lähteisiin myös; mitä kirjallisuudessa sanotaan esim. selkeästi nimetystä ja toimivasta projektijohtajasta tai -päälliköstä?