Oppimista epävarmuudesta 

Viimeisestä reflektoivasta tekstistä on kulunut vähän yki kuukausi, ja siinä ajassa on ehtinyt tapahtua paljon. Johtoryhmän pesti on saatu päätökseen, joskin ei aivan toivotulla tavalla ja tähän palaan motorolassa. 24H-projekti saatiin myös maaliin, ja se oli urakka, jota en osannut odottaa lainkaan. Kuka olisi arvannut, että näin epävarmassa maailmantilanteessa yritykset eivät ole kovin halukkaita investoimaan 5 000 euroa ammattikorkeakouluopiskelijoiden innovaatiohaasteeseen, jonka lopputulos on lähtökohtaisesti epävarma. Siitä huolimatta projekti vietiin kunnialla loppuun. 

Suurimmat opit ovat kuitenkin syntyneet pääprojektin parissa. Elda Solutions Oy on nyt kaupparekisteriin kirjattuna ja odottaa suuria asioita. Päätösten epävarmuudesta, teknisistä oivalluksista ja siitä, kuinka vaikeaa sopimusten tekeminen voi välillä olla, olen oppinut enemmän kuin osasin ennakoida. Voin rehellisesti sanoa, että startup-yrittäjyydelle kannattaa antaa mahdollisuus, sillä tällä hetkellä en keksi nopeampaa tapaa kehittyä yrittäjänä. Kovien paineiden, rajallisten resurssien ja epäselvän markkinan keskellä ajatteluani ovat tukeneet teokset Woltin tarina (Boxberg & Salminen, 2023) sekä Startup-käsikirja (Ahopelto & Engeström, 2025). 

Asiakasymmärrys on projektin keskeisin asia.

Muistan, kun kuulin ensimmäistä kertaa Pamusta eli palvelumuotoilusta ja mietin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Vastaus löytyi vasta monien epäonnistumisten kautta, eikä ilman niitä oivallus olisi vieläkään näin kirkas. Eldassa asiakas on kaiken keskipiste, ja asiakasymmärrys on koko tekemisen ydin. 

Keskeinen kysymys kuului, kuinka rakennetaan digitaidottomalle kansanosalle digitaalinen ratkaisu, jota he oikeasti tarvitsevat ja käyttävät toistuvasti? Eldan alkuvaiheessa tiimi koostui vain kahdesta ihmisestä, minusta ja Anna Pesosesta. Istuimme Proakatemian syrjäisessä kokoushuoneessa ja kirjoittelimme ideoita taululle, mutta palasimme aina samaan ongelmaan. Tarvitsemme koodarin joku, joka pystyisi tekemään asioita, joita emme ehtisi tai pystyisi oppimaan riittävän nopeasti. 

Yllättävän nopeasti tämäkin palanen loksahti paikoilleen, kun Draiv Osk:hen liittyi tietojenkäsittelyn puolelta Kemppaisen Aatu. Pohdimme aluksi, kuinka saisimme hänet mukaan edes väliaikaisesti, mutta lopulta hänestä tulikin Eldan kolmas perustaja. Yhtäkkiä meitä olikin kolme. Tiimi, jolla oli realistinen mahdollisuus rakentaa Eldasta jotain merkittävää. 

Mitä on retentio? 

Tällä hetkellä meillä on kolmen hengen kehitystiimi, jossa Aatu toimii teknisenä vetäjänä. MVP on valmis ja sovelluksen laajempi kokonaisversio työn alla. Eldan sovelluskehityksen lähtökohta on ollut asiakkaasta ulospäin rakentaminen. Kilpailijatutkimus osoitti nopeasti, ettei vanhemmalle sukupolvelle ole juurikaan suunnattuja digitaalisia ratkaisuja, vaikka tarve on jo nyt ilmeinen. 

Jos sovellusta olisi rakennettu omasta näkökulmastamme, lopputulos olisi todennäköisesti ollut liian monimutkainen eikä olisi aidosti kuunnellut käyttäjää. Siksi keskeisin päätös oli kehittää sovellusta käsi kädessä senioreiden kanssa. Työmäärällisesti tämä on ollut huomattavasti raskaampaa, mutta uskomme, että jo nyt saavutettu lopputulos on jotain sellaista, mitä sovellusmarkkinoilla ei ole aiemmin nähty. 

Lause, joka jäi erityisesti mieleeni Woltin tarinaa lukiessa, on ”Ihmiset eivät rakasta teknologiaa, he rakastavat helppoutta” (Boxberg & Salminen, 2023). Sovelluskehityksessä yksi vaikeimmista asioista on retention eli käyttäjän sitoutumisen luominen. Kaljaksi ja makkaraksi se tarkoittaa, että käyttäjä palaa sovelluksen pariin yhä uudelleen. 

Liiketoiminnallisesti ei ole järkeä rakentaa kertakäyttöistä ratkaisua, vaan arvo täytyy syntyä jo ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien. Asiakaspolkujen rakentaminen auttaa tunnistamaan, missä vaiheessa käyttäjän tulisi tehdä tiettyjä toimintoja ja millaisia tuntemuksia nämä vaiheet herättävät. Ensivaikutelma on siis kriittinen. 

Retention ylläpitäminen kytkeytyy vahvasti algoritmeihin. Esimerkiksi Tinder on tunnettu siitä, että jokainen toiminto, ilmoitus ja visuaalinen elementti on suunniteltu lisäämään käyttöä. Eldassa tavoitteena on rakentaa malli, jossa arvo ei synny pelkästä sovelluksesta vaan sen taustalla olevasta logiikasta. Sovellus toimii portaalina laajempaan kokonaisuuteen. 

Tämä konkretisoitui nopeasti käyttäjätesteissä. Alkuvaiheessa näkymä sisälsi useita filttereitä, kategorioita ja vaihtoehtoisia tapoja aloittaa aktiviteetti. Testit kuitenkin osoittivat, että liian moni vaihtoehto lisää epävarmuutta. Yksinkertaistaminen paransi käyttökokemusta selvästi. 

Epävarmuus voimavarana 

”Bootstrapping” tarkoittaa yrityksen rakentamista ilman ulkopuolista rahoitusta. Alkuvaiheessa se on erityisen toimiva tapa validoida ideaa ja liiketoimintaa matalalla kynnyksellä. Olemme pyrkineet toimimaan laadukkaasti mutta tehokkaasti, mikä on tarkoittanut tietoisia päätöksiä ilman varmaa lopputulosta. 

Tiimissä usein toistettu ajatus on ollut: ”Throw something at a wall and see what sticks.” Kokeileminen on ollut tärkeämpää kuin täydellisyys. Startup-käsikirjassa tämä ajatus tiivistyy tunnettuun periaatteeseen ”done is better than perfect” (Ahopelto & Engeström, 2025), ja tämä ajattelutapa on ollut vahvasti läsnä viimeisten kuukausien aikana. 

MVP olisi ollut mahdollista rakentaa valmiilla alustoilla, mutta päätimme tehdä sen itse alusta loppuun. Halusimme osoittaa, että olemme tosissamme ideamme kanssa ja että pienillä resursseilla voidaan saada aikaan jotain merkittävää. Kaikkea ei kuitenkaan voitu tehdä täydellisesti, ja jokainen ratkaisu jäi jollain tasolla keskeneräiseksi. Pienessä tiimissä priorisointi on välttämätöntä. 

Kyseinen sanonta ei kuitenkaan ole pätenyt toimintaamme sopimuksiin liittyvissä asioissa. Olemme käyttäneet erittäin paljon aikaa sopimuksiin, jotta ne olisi yrityksen alusta asti tehtynä lähemmäksi “perfect” kuin vaan “done”.  Onko tämä kannattavaa vai ei, sitä en tiedä mutta koen sen tuovan meille arvoa, joten mitä väliä. 

Mikä on meidän arvomme? 

Startupin alkuvaiheessa arvo syntyy ensisijaisesti tiimistä, ei ideasta. Ajatus siitä, että hyvä tiimi huonollakin idealla on arvokkaampi kuin huono tiimi hyvällä idealla, on konkretisoitunut Eldan matkalla vahvasti. 

Kolmen perustajan roolit muodostavat toimivan kokonaisuuden. Aatu vastaa teknisestä toteutuksesta, Anna markkinoinnista ja brändistä, ja oma roolini painottuu strategiaan, rahoitukseen ja myyntiin. Kukaan ei pärjäisi yksin, ja jokaisen panos on välttämätön. 

Mentorin kanssa käydyissä keskusteluissa esiin nousi myös kriisisuunnitelman tekeminen. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja määritellä vastuut etukäteen. Suosituksena oli tehdä tämä mieluiten rennossa ilmapiirissä, jossa asioista uskalletaan puhua avoimesti ja rehellisesti. Ohjeena saatiin jopa varsin koominen toteamus: “tehkää se mieluiten humalassa”. Vaikka emme noudattaneet ohjetta kirjaimellisesti, kriisisuunnitelmasta tuli silti toimiva ja tarkoituksenmukainen. Tämäkin havainnollistaa sitä, kuinka keskeistä tiimin toimivuus ja luottamus ovat epävarmuuden keskellä. 

Yritys vai projekti? 

”Jos et myy, et ole yritys – olet projekti” (Ahopelto & Engeström, 2025). Tämä ajatus kiteyttää hyvin oman vastuualueeni Eldassa. Lähtökohdat myynnille eivät ole helpot. Idea on uusi, dataa ei vielä ole ja epävarmuutta riittää. Silti myynti on ainoa tapa todentaa arvo. 

Myyntisuunnitelmaa on rakennettu kokeilemalla ja erehtymällä. Olemme pohtineet, myymmekö yrityksille uuden asiakassegmentin vai laajemman tarkoituksen. B2G-markkina on toistaiseksi ollut haastavin. Byrokratia on raskasta ja arvon osoittaminen varhaisessa vaiheessa vaikeaa. Kunnille arvo ei kuitenkaan synny teknologiasta vaan ennaltaehkäisystä, yksinäisyyden vähentämisestä ja kustannusten säästöistä. 

Viimeisen kuukauden aikana olen ottanut työ alle ensimmäisen myyntisuunnitelman mitä olisi tarkoitus testata tammikuun aikana. Yksi oivallus mitä olemme jo nyt huomannut, on se, että ostajia ei kiinnosta, miltä tuote näyttää, vaan mitä konkreettista hyötyä se heille tuottaa. Jos saamme selitettyä esimerkiksi Pirhalle, miksi me olisimme heille hyödyllisiä uskon, että se avaisi portit monille muille yhteistöille. Tampere kasvavana kaupunkina toimii joksikin esimerkkinä muille hyvinvointi alueille, ja sitä hyödyntämällä muut alueet seuraisivat mukana ja uskoisi meidän luomaan hyötyymme helpommin. 

Loppupohdinnat 

Eldan kehitys ei ole ollut lineaarista. Yhtenä päivänä suunta on kirkas, seuraavana kaikki tuntuu epävarmalta. Woltin tarinassa todetaan osuvasti: ”You are never done, you are only less lost” (Boxberg & Salminen, 2023). Startupin todellinen mittari ei ole pelkkä kasvu tai luvut, vaan se, kuinka paljon vähemmän hukassa ollaan kuin aiemmin. 

Viimeiset kuukaudet ovat opettaneet sietämään epävarmuutta ja luottamaan siihen, että oikea suunta löytyy tekemällä ja toivon, että se on oppi minkä muut kanssa yrittäjät ymmärtäisi. 

Lähteet 

Ahopelto, T., & Engeström, J. (2025). Startup-käsikirja. Tammi. 

Boxberg, K., & Salminen, M. (2023). Woltin tarina. Otava.