Globaalit muutokset yrittäjyyden oppimisen ytimessä

Istuin pajassa, kun vieraileva opettajaharjoittelija Jarmo avasi omaa urapolkuaan ja erityisesti sitä murrosvaihetta, jonka hän on työelämässään todistanut. Hänen esimerkkinsä Nokian Renkaiden Venäjän-tehtaan sulkemisesta Ukrainan sodan seurauksena jäi erityisesti mieleeni. Se konkretisoi jotain, mikä helposti jää teoriatasolle. Globaalit poliittiset muutokset eivät ole abstrakteja ilmiöitä, vaan ne vaikuttavat suoraan yritysten operatiiviseen toimintaan, strategisiin valintoihin ja jopa koko liiketoimintamalliin. Yksittäinen poliittinen päätös tai konflikti voi hetkessä muuttaa vuosien aikana rakennettuja rakenteita. 

Olen jo pidempään ollut kiinnostunut siitä, miten maailman poliittinen tilanne heijastuu suomalaisiin yrityksiin. Tämä kiinnostus liittyy vahvasti siihen, miten itse ymmärrän tulevaisuuden liiketoimintaa. Jos tavoitteena on rakentaa globaali yritys tai skaalautuva brändi, ei riitä, että ymmärtää asiakastarpeet ja markkinoinnin perusteet. On kyettävä hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi geopoliittisia jännitteitä, talousblokkeja, sääntelyn muutoksia ja toimitusketjujen haavoittuvuuksia. Näiden tekijöiden ymmärtäminen ei ole enää vain suuryritysten etuoikeus, vaan myös pienempien toimijoiden on huomioitava ne. 

Tämä ilmiö ei koske vain yksittäisiä suuryrityksiä, vaan näkyy laajasti myös pk-sektorilla. Ajankohtainen uutisointi havainnollistaa tätä konkreettisesti. Suomen yrittäjien tilaaman kyselyn mukaan joka toinen suomalainen pk-yritys kokee Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin politiikan vaikuttavan toimintaansa. Vaikutusten katsotaan tulevan kolmea tietä: ensinnäkin kauppapolitiikka ja tullit vaikuttavat vientiteollisuuteen, toiseksi Yhdysvaltain ja Euroopan suhteen kehitys heijastuu laajasti yritysten toimintaedellytyksiin ja kolmas merkittävä tekijä on Ukrainan sodan kehitys. (Koponen 2026.) 

Lainaus kiteyttää sen, kuinka monikanavaisia globaalit vaikutukset ovat. Yritysten toimintaympäristöön ei vaikuta vain yksi tekijä, vaan useiden poliittisten ja taloudellisten ilmiöiden samanaikainen muutos. Tämä tekee toimintaympäristöstä vaikeammin ennustettavan ja lisää epävarmuutta erityisesti niille yrityksille, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat riippuvaisia viennistä. Samalla se pakottaa yritykset tarkastelemaan omaa toimintaansa entistä laajemmasta näkökulmasta. 

Perinteisesti yrittäjyysopinnoissa korostetaan trendien tunnistamista ja markkinarakojen löytämistä. Myös Proakatemialla nämä teemat ovat keskeisessä roolissa. Keskustelemme paljon siitä, mihin suuntaan kuluttajakäyttäytyminen kehittyy ja missä piilee seuraava liiketoimintamahdollisuus. Koen kuitenkin, että keskustelu jää helposti liian kapeaksi, jos se ei sisällä globaalin tason muutoksia, jotka todellisuudessa synnyttävät monia näistä trendeistä. Trendit eivät synny tyhjiössä, vaan ne ovat seurausta suuremmista rakenteellisista muutoksista. 

Globaalien muutosten yhteydessä keskeiseksi teemaksi nousee politiikan ennustettavuus. Yritykset tekevät investointeja pitkällä aikavälillä, jolloin vakaus ja ennakoitavuus ovat ratkaisevassa roolissa. Keskeinen arvo yrityksille politiikan suhteen on ennustettavuus. Ennustettava, pitkäjänteinen politiikka mahdollistaa investointeja ja luo luottamusta. Ennustettavuuden heikentyminen taas kasvattaa poliittisia riskejä, joilla voi olla suoraan negatiivisia vaikutuksia yksittäisen yrityksenkin liiketoimintaan. (Sipola 2021.) Tämä näkökulma syventää ymmärrystä siitä, miksi geopoliittiset muutokset ovat yrityksille niin merkityksellisiä. Kyse ei ole pelkästään yksittäisistä kriiseistä, vaan siitä, että epävarmuus itsessään heikentää investointihalukkuutta ja kasvattaa riskejä. Kun ennustettavuus katoaa, yritysten on vaikeampi tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä, mikä voi hidastaa kasvua, lisätä varovaisuutta tai pakottaa muuttamaan strategiaa nopeasti. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi investointien siirtämisenä tai uusien markkinoiden kartoittamisena. 

Jarmon esimerkki Nokian Renkaista toimii tästä konkreettisena esimerkkinä. Yritys oli tehnyt strategisia valintoja oletuksella tietynlaisesta toimintaympäristön vakaudesta. Kun tämä oletus murtui, seuraukset olivat merkittäviä ja nopeita. Tämä herättää keskeisen kysymyksen eli miten tällaisiin tilanteisiin voi varautua ja miten niitä voi oppia ennakoimaan. Täydellinen ennustaminen ei ole mahdollista, mutta parempi valmistautuminen on. 

Tämä sama teema konkretisoitui minulle erityisen hyvin 12H-haasteessa, jossa saimme toimeksiannon Laine Publishingilta. Yrityksen liiketoiminta on vahvasti kansainvälistä, ja heidän suurimmat markkinansa sijaitsevat Suomen ulkopuolella. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla heidän tuotteensa saataisiin laajemmin fyysisiin kirjakauppoihin erityisesti ulkomailla. Kehitimme tiiminä kolmiosaisen kokonaisuuden, jonka avulla lopulta voitimme koko haasteen. Kilpailun jälkeen jäin kuitenkin reflektoimaan kokemusta syvemmin. Laine Publishingin liikeidea on pohjimmiltaan yksinkertainen, mutta silti he ovat onnistuneet rakentamaan globaalisti kysytyn brändin. Tämä herätti ajatuksen siitä, kuinka vaikeaa kysynnän ennustaminen todellisuudessa on ja kuinka usein kansainvälinen kasvu voi tulla yllätyksenä myös yritykselle itselleen. 

Samalla se nosti esiin toisen keskeisen näkökulman. Vaikka liiketoimintamalli olisi toimiva, toimintaympäristö voi muuttua nopeasti ja arvaamattomasti. Yhdysvallat, johon yritys pyrkii laajentumaan, tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia, mutta samanaikaisesti maan poliittinen tilanne voi luoda epävarmuutta ja hidasteita. Tämä konkretisoi sen, että globaalit muutokset koskettavat kaikkia toimialoja. Tämä auttoi minua ymmärtämään, että globaalien muutosten huomioiminen ei ole vain strateginen lisä, vaan olennainen osa liiketoimintaosaamista. 12H-haasteessa keskityimme vahvasti markkinaan, asiakasymmärrykseen ja jakelukanaviin, mutta jälkikäteen ajateltuna innovointia olisi voinut syventää vielä enemmän toimintaympäristön ja poliittisten riskien näkökulmasta. Näin saisimme parhaan mahdollisen ja oikeasti monistettavissa olevan kokonaisuuden aikaiseksi toimeksiantajalle.

Suurissa yrityksissä tähän pyritään systemaattisella riskienhallinnalla ja skenaarioajattelulla. Käytännössä tämä tarkoittaa markkinoiden hajauttamista, vaihtoehtoisten toimitusketjujen rakentamista sekä erilaisten tulevaisuusskenaarioiden läpikäyntiä. Vaikka kaikkia muutoksia ei voida ennustaa, voidaan silti rakentaa valmiuksia reagoida niihin nopeasti ja hallitusti. 

Opiskelijan näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten tällaisia taitoja voi kehittää Proakatemialla. Oppimisympäristö tarjoaa hyvän pohjan, mutta vaatii tietoista pyrkimystä laajentaa omaa ajattelua. Kansainvälisen uutisoinnin seuraaminen, talouden ja politiikan ilmiöiden ymmärtäminen sekä niiden linkittäminen omaan tekemiseen ovat keskeisiä keinoja kehittää tätä osaamista. Lisäksi tiimikeskusteluissa olisi tärkeää nostaa aktiivisemmin esiin globaaleja ilmiöitä ja pohtia niiden vaikutuksia omiin projekteihin. 

Systeeminen ajattelu nousee tässä keskeiseksi taidoksi. On opittava näkemään, miten eri ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa ja miten yhden muutoksen vaikutukset voivat heijastua laajasti eri tasoille. Esimerkiksi poliittinen päätös energiapolitiikassa voi vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin, jotka puolestaan vaikuttavat tuotantokustannuksiin ja lopulta kuluttajahintoihin. Tällainen ajattelu auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia yksittäisten ilmiöiden sijaan. 

On myös tärkeää ymmärtää, että globaalit muutokset eivät ole pelkästään uhkia, vaan myös mahdollisuuksia. Sama muutos, joka aiheuttaa haasteita yhdelle yritykselle, voi avata toiselle uusia markkinoita tai kysyntää. Esimerkiksi Itä-Suomen alueella toimivat tehtaat, kuljettavat tällä hetkellä tuotteitaan lähinnä kohti Länsi-Suomea eri jakelukanaviin, koska Saimaan kanavan kautta ei voida rajojen sulkemisen takia kuljettaa puutavaraa kohti itää. Tämä on saanut aikaan sen, että satamia on suljettu ja työntekijöitä vähennetty, kun taas raskaan kaluston kuljetusyrityksillä on enemmän töitä kuin aiemmin. Tässä on yritysten näkökulmasta kyse pitkälti siitä, kuinka nopeasti ja ketterästi yritys pystyy reagoimaan erilaisiin muutoksiin, joita maailmanlaajuiset tilanteet luovat. 

Lopulta kyse on ajattelutavan laajentamisesta. Sen sijaan, että keskitymme pelkästään paikallisiin trendeihin tai yksittäisiin liiketoimintamahdollisuuksiin, meidän tulisi tarkastella maailmaa kokonaisuutena. Globaalit muutokset eivät ole irrallinen osa liiketoimintaa, vaan keskeinen voima, joka muokkaa koko toimintaympäristöä. Jarmon tarina toimi minulle ennen kaikkea ajattelun käännekohtana. Se ei ainoastaan kuvannut mennyttä, vaan pakotti katsomaan tulevaa uudella tavalla. Yhdistettynä 12H-haasteen kokemukseen se vahvisti ymmärrystäni siitä, että tulevaisuuden yrittäjyydessä menestyminen ei perustu pelkästään hyvään ideaan tai toteutukseen, vaan kykyyn lukea maailmaa laajasti, tunnistaa muutoksia ja ennen kaikkea toimia niiden keskellä.