Sebastian Anttila

Proakatemia

Valaja Team Osk

03-2026

Sisällysluettelo:

1.        Johdanto. 3

2.        Milloin tiedän olevani valmis aloittamaan. 5

3.        Riskit ja mielen toiminta. 6

4.        Luottamus omaan tekemiseen. 7

5.        Johtopäätökset 8

6.        Lähteet 9

1.         Johdanto

Alkuvuoden aikana päätin pysähtyä oman toimintani äärelle ja reflektoida oikeasti omaa itseäni sekä identiteettiäni. Jos 22-vuotias nuori ihminen ei koe kaiken tämän sosiaalisen median ja yhteiskunnan asettamien kollektiivisien paineiden aiheuttamana identiteettikriisiä, yrittääkö hän edes.

Tajusin, että nyt on loistava sauma aloittaa, parempaa ei tule. Sain villin idean. Reflektoin, suunnittelin, aloitin toiminnan ja tein suunnitelman. Ymmärrän liiketoimintaa ja osaan soveltaa erilaisia asioita liittyen yritystoimintaan. Saan laitettua idean käytäntöön ja kykenen viemään projekteja alusta maaliin eli nyt on oikea aika haastaa itseään ja luoda oikeasti jotain kestävää.

Keskustelin noin kahdenkymmenen 22–30-vuotiaan Proakatemian opiskelijan kanssa, jotka ovat yleisellä tasolla kiinnostuneita yrittäjyydestä. Vastaukset olivat yllättävän samankaltaisia, mitä olen itse pohtinut viimeisten vuosien aikana. Epävarmuus, riskin pelko, myymiseen liittyvät haasteet, epäselvyys taloudesta ja uskon puute omaan ideaan nousivat esiin lähes jokaisessa keskustelussa.

Haastattelin lisäksi kuutta vakituista yrittäjää eri aloilta, iältään 22–30-vuotiaita. Heidän vastauksissaan korostui sama ilmiö eri näkökulmasta. Kukaan ei kokenut olleensa valmis aloittaessaan. Useampi heistä totesi, että pahin mitä voi tapahtua on rahan loppuminen, mutta samalla he korostivat sitä, että kaikki kokemus on aina tärkeintä tulevan kannalta. Vakituisten yrittäjien tuntemuksia on hyvä verrata lähtöviivalla olevien tilanteeseen.

Teen tämän reflektoivan tekstin lähtölaukauksena opinnäytetyötäni varten tarkastellen tutkimuskysymystäni: millaiset tekijät hidastavat tai estävät nuoria aikuisia ryhtymästä yrittäjiksi. Tekstin teesi on, että suurin este nuorten yrittäjyydelle ei aina ole osaamisen puute, se on kyvyttömyys toimia epävarmuuden keskellä.

Pohjaan tekstini omiin kokemuksiini sekä haastatteluideni muistiinpanoihin. Lisäksi hyödynnän seuraavia lähteitä: Harri Gustafsbergin kirjaa, 10 askelta päätöksentekoon (2026), Sijoituskästin podcast-jaksoja Jari Sarasvuon ja Miki Kuusen vierailuilta sekä Jaana Ahlbladin artikkelia yrittäjyydestä ja päätöksenteosta (2014). Hyödynnän tätä tekstiä myös osana opinnäytetyöni valmistelua.

Kirjoittaessani liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä, en tarkoita niillä mitään tiettyä alaa, yritysmuotoa, start-up:ia tai Proakatemian toimintoja, vaan yleisesti yrittäjyyttä sen kaikilla ulottuvuuksillaan.

2.         Milloin tiedän olevani valmis aloittamaan

Yksi keskeisimmistä yrittäjyyden aloittamista estävistä tekijöistä liittyy ajatukseen siitä, milloin tiedän olevani valmis. Moni odottaa kuumeisesti hetkeä, jolloin kaikki on kunnossa ja valmista. Pitäisi olla testattu toimiva idea, tarvittavat tieedot, oikeat kumppanit ja suhteet sekä varmuus siitä, että liiketoiminta varmasti kannattaa. Ajatus on tietenkin harhaanjohtava.

Kun hyppäsin pää edellä tuntemattomaan veteen, eli valokuvausalalle, en tiennyt juuri mistään mitään. Minulla on kourallinen kokemusta talouteen-, myyntiin-, asiakaspalveluun- ja viestintään liittyvistä asioista. Tietenkin yhtiökumppanini Jani Hilden on ammatillisesti suuressa roolissa, että toiminta on kannattavaa. Silti, kaiken epävarmuuden keskellä päätin aloittaa. Kuusi viikkoa myöhemmin voin sanoa aloittamisen olleen ylivoimaisesti paras päätös kuluneen kahden vuoden aikana. Mikä on pahinta mitä voisi sattua?

Suurin osa haastattelemistani opiskelijoista koki, ettei ole vielä valmis tarttumaan toimeen. Samaan aikaan vakituiset yrittäjät kuvasivat, ettei valmiuden tunnetta koskaan tullutkaan. Oli vain ajanjaksoja, kun itsevarmuus oli huipussaan ja toisinaan taas pohjamudissa. Vakituiset yrittäjät lähtivät liikkeelle keskeneräisinä ja oppivat päivä toisensa jälkeen tekemisen kautta. Herää kysymys, kuinka suuri vaikutus luonteella ja kokemuksella on valmiuden tunteeseen?

Jari Sarasvuo kuvaa tätä ilmiötä olosuhteiden arkkitehtuurina, jossa ihminen rakentaa itse oman ympäristönsä ja kehittyy sen mukana (Sijoituskästi 2025). Pyrin asettamaan myös itseäni tilanteisiin, joissa on pakko toimia ja hankkia uusia verkostoja. Kun epämukavuusalueella käy tarpeeksi usein, siitä muuttuu pakkopullan sijasta rutiini. Kun jatkuvasti odotan oikeaa hetkeä tai oikeaa ihmistä, jään paikoilleni ja märehdin onneni ohi, kun muut menevät minusta valonnopeutta ohi.

Miki Kuusi kertoo Sijoituskästin jaksossaan kokemuksistaan Woltin alkuajoista, kun yritys ei syntynyt täydellisestä ideasta, vaan ajatuksesta, josta ei yksinkertaisesti päässyt eroon. Hän koki idean aluksi, jopa hävettäväksi (Sijoituskästi 2024). Samoja ajatuksia on pätenyt myös omassa tekemisessäni.

Eläisin vieläkin epätietoisena, jos en olisi koskaan yrittänyt. Nykyään on tärkeää tuoda jatkuvasti itseään positiivisessa valossa esille ja tietenkin myös epävarmuus omasta toiminnasta painaa takaraivossani, että mitähän joku muu tästä oikein ajattelee. Onnistumiset ruokkivat itsevarmuutta ja ainakin toistaiseksi onnistumisen tunteet ovat voittaneet epävarmuuden.

3.         Riskit ja mielen toiminta

Riskit nousevat konkreettisesti esiin vasta, kun puhutaan oikeasti merkittävistä summista rahaa tai ihmisten henkilökohtaisten menetyksien mahdollisuudesta. Keskusteluissa nousi hyvin vahvasti esille taloudellinen epävarmuus ja pelko tulevasta. Pelon tunteet eivät liittynet pelkästään rahaan vaan myös siihen, mitä epäonnistuminen tarkoittaa identiteetin tasolla.

Jaana Ahlblad tuo esiin, että yrittäjyys tarjoaa vapautta, mutta samalla vastuun kantaminen kasvaa merkittävästi (Ahlblad 2014). Tämä näkyy käytännössä jatkuvana paineena, kukaan ei takaa tulosta, kukaan ei rakenna turvaverkkoa puolestasi, olet vastuussa omasta osaamisestasi ja useasti myös työntekijöistäsi. Tämä tekee yrittäjyydestä monelle liian raskaan vaihtoehdon jo ennen aloittamista, mikä tulisi tunnistaa kuitenkin jo hyvissä ajoin.

Harri Gustafsberg kertoo kirjassaan, että pelko tulisi purkaa konkreettisiksi skenaarioiksi. Kun pahin mahdollinen lopputulos sanoitetaan, se muuttuu hallittavaksi (Gustafsberg 2026). Haastatteluissa moni vakituinen yrittäjä kuvasi juuri sitä, että pahin mahdollinen skenaario on, että rahat loppuvat. Oikea yrittäjä kyllä löytää itsensä ulos myös taloudellisesta ahdingosta. Samalla he korostivat, että kokemus ja oppi kuitenkin jäävät, niitä kukaan ei vie sinulta pois.

Sarasvuo täydentää aikaisempia ajatuksia toteamalla, että stressin pelko on usein haitallisempaa, kuin itse stressi (Sijoituskästi 2025). En itse pelkää tekemistä, vaan tunnetta siitä, että menen lukkoon tai menetän kasvoni. Tämä hidastaa päätöksentekoa enemmän kuin itse riski.

Miksi moni jää suunnitteluvaiheeseen? Yrittäjyys on jatkuvaa epävarmuuden sietämistä, stressin siirtämistä myöhemmälle ja päätöksiä vailla varmuutta. Asiat ovat jatkuvasti kesken ja siihen yhdistettynä vastuu omasta- ja perheen toimeentulosta, kasvaa paineet nopeasti. Jokainen pystyy yrittäjyyteen, mutta hallitsetko tarpeeksi omaa mielen toimintaasi?

4.         Luottamus omaan tekemiseen

Itseluottamus omaan tekemiseen syntyy kokemuksesta ja onnistumisista. Toiset ovat molemmissa näissä toisia edellä, mikä edesauttaa selkeästi oman yritystoiminnan aloittamisessa.

Haastattelemani vakituiset yrittäjät korostivat vahvasti sitä, että itsevarmuus kasvaa tekemisestä, ongelmien ratkaisuista ja onnistumisista. Kokemani perusteella omassa tekemisessäni jokainen projekti, palaute ja onnistuminen rakentaa uskoa siihen, että varmasti osaan ja pystyn. Välillä itsevarmuus heikkenee ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Silloin täytyy muistaa vain jatkaa tekemistä, koska tekemättä jättäminen on sama, kuin luovuttaminen.

Olen huomannut, että itseluottamus kasvaa erityisesti tilanteiden jälkeen, joissa olen ollut epämukavuusalueella. Kun olen tehnyt asioita, joita en ole taitanut, olen oppinut eniten. Pakko on myös hyvä tie kehitykseen. Jari Sarasvuo myös korostaa itseluottamuksen rakentuessa valmistautumisen ja osaamisen merkitystä. (Sijoituskästi 2025). Kun olet hyvin valmistautunut oikeasti hyvin, et voi muuta, kuin onnistua.

Itseluottamuksen rakentuminen on prosessi, johon liittyy väistämättä myös epäonnistuminen. Gustafsberg korostaa, että huippusuorittajat eivät välttele epäonnistumista, vaan suhtautuvat siihen oppina. Jokainen virhe kertoo jotain siitä, mitä voi tehdä seuraavalla kerralla paremmin (Gustafsberg 2026). Tein vastikään suuren virheen myynnissä, jossa en palvellut asiakasta hänelle parhaalla tavalla. Asiakkaiden personoitu palveleminen on meille tapa erottua positiivisesti joukosta, joten oli tärkeää saada valtava oppi jo näin varhain.

Motivaatio on valtavan tärkeä osa itseluottamusta. Ilman motivaatiota ja oikeaa asennetta on vaikea päästä pitkälle. Keskitymme liian usein siihen, mikä voi mennä pieleen. Harvemmin mietimme, mitä tapahtuu, jos onnistumme (Gustafsberg 2026). Jos sinua ei motivoi ajatus onnistumisesta, et ole valmis.

5.         Johtopäätökset

Kun tarkastelen tutkimuskysymystäni, vastaus alkaa hahmottua. Nuorten 22-30 vuotiaiden yrittäjyyden aloittamisen suurimmat esteet eivät ole osaamisessa. Epävarmuus, pelko tulevasta, ja itseluottamuksen puute muodostavat kokonaisuuden, joka hidastaa- tai jopa estää käynnistämistä. On selvää, ettei kaikki yrittäjät välttämättä synny yrittäjiksi, vaan ideat synnyttävät yrittäjiä. Olet ryhtymässä väärälle alalle, mikäli edellä mainitut tunteet ovat ylivoimaisia.

Haastattelut tukevat näitä havaintoja. Opiskelijat korostivat henkilökohtaisia haasteita. Vakituiset yrittäjät painottivat tekemisen ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä. Toinen katsoo tilannetta ennen päätöstä ryhtyä toimeen, toinen sen sijaan tarkastelee ja reflektoi jälkeen. Tämä näkökulmaero on keskeinen verrattaessa yrittäjyydessä- kokemattomia ja merkittävää kokemusta omaavia henkilöitä.

Ahlblad tuo esiin yrittäjyyden kaksijakoisuuden. Se antaa vapautta, mutta ottaa vastuuta (Ahlblad 2014). Tämä näkyy kaikessa, missä olenkaan mukana. Vapaus tietenkin houkuttelee, vastuu yllättäen pelottaa.

Asenne ja motivaatio ohjaa toimintaan. Itsevarmuus on toiminnan ja onnistumisten lopputulema.

Sinä osaat kyllä.