Johdanto
Käytöstavat ovat arkielämän perusperiaatteita, ne määrittelevät kuvaa siitä, minkälaisina haluamme toisten nähdä meidät, sekä miten osoitamme kunnioitusta toisia kohtaan. Tätä teemaa aikalailla painotetaan Joonas Konstigin kirjassa ”Hyvät naiset ja herrat”. Tässä reflektoitavassa tekstissä reflektoin kirjan ajatuksia omien muistiinpanojen sekä havaintojeni kautta. Teen myös nostoja omista havainnoista, mitkä voisi yhdistää tiimiyritystoimintaan, sekä mahdollisessa projektissa toimimiseen, kuten esimerkiksi puhelinmyynnissä.
Yksilön vastuu ja tiimin maine
Tiimin maine rakentuu sen ihmisistä, kuinka tiimiläiset edustavat itseään sekä tiimiä. Ensivaikutelman on aina hyvin tärkeä, sillä luodaan jo ensimmäiset mielikuvat ihmisestä tai tiimistä, ja monestikin sitä ei voi enää uusia. Jopa yhden tiimiläisen moka jonkin etiketin kanssa, kuten kohteliaisuuden kanssa voi hyvinkin luoda kuvan koko tiimin arvoista ja siitä, minkälaisia ihmisiä tiimissä on. Omassa tiimiyrityksessä on ollut hieno huomata, että ihmiset todella osaavat olla kohteliaita, eritoten silloin kun on kyse tiimin edustus hommasta. Tottakai välillä tulee mokia senkin suhteen, tullaan myöhässä tai selataan puhelimella kesken toisen puheen, mikä voi heti viestii toiselle hyvinkin paljon siitä, miten tosissaan henkilö suhtautuu hetkeen. Itsekin olen välillä sortunut siihen, että puhelimella käytän kesken jonkun puheen yms. tiedostamatta sitä, mitä se voisi viestiä toiselle omasta kunnioituksesta.
Meitä muistetaan ja ikävöidään luonteemme mukaan (Joonas Konstig, 2024). Kaikki olemme erilaisia ihmisiä, jotkut osaavat puhua ja näin ollen heidät todennäköisesti muistetaan puhelahjoistaan, kun taas jotkut vaikkapa kysyvät enemmän, osoittaen kiinnostusta aihetta kohtaan, jättäen mielikuvan, että henkilö oli todella kiinnostunut ja tietotaitoinen aiheesta. Myyntityö on hyvä esimerkki tälle ilmiölle. Myyntihenkilö, joka panostaa omaan energiaan, mitä välittää myynti hetkellä: kysyy kysymyksiä, ilmaisee kiinnostusta asiakkaan ongelmaan ja sen korjaamiseen jää useimmin mieleen. Itselle ainakin kaikki kyseiset tilanteet ovat olleet hyvinkin mielekkäitä, kun myyjä panostanut tapaan millä yrittää myydä jotain minulle. Itse nykyisessä projektissa, missä teen B2B puhelinmyyntiä pyrin luomaan ilmapiiriä, missä on luonnollista heittää hyvää juttua ja vitsailla, poiketen siitä ”virallisesta” ilmapiiristä, missä pyrkisinkin toimimaan oppikirjamaisena myyjänä.
Sosiaalinen tilannetaju
Viime kappaleessa puhuttiin ajoissa olemisesta, mikä ihan sanomattakin selvää pitäisi olla perusperiaate. Myöhässä saapuminen paikalle viestii hyvinkin paljon omasta panoksestakin jotakin asiaa kohtaan: tulet myöhässä tapaamiseen, et selkeästi arvosta tapaamista tarpeeksi paljon tullaksesi hyvissä ajoin jo paikalle, asiakastapaamisiin myöhässä tuleminen voi viestiä hyvinkin selkeästi omaa kiinnostusta kyseiselle tapaamiselle ja ennen kaikkea kunnioituksen puutetta asiakasta kohtaan. Tottakai itsestään riippumattomista syistä voi joutua saapumaan myöhässä, tämä on täysin ok ja ymmärrettävää. Mutta täytyy kyetä ajattelemaan itsenäisesti sitä, että saavunko mieluummin juuri paikalle, jotta voin esim. nukkua pidempään, vai pelaanko varman päälle ja lähden paljon aikaisemmin, jotta voin minimoida mahdollista myöhästymistä aiheuttavat tekijät.
Entä miten hyvinkin arkipäiväinen tapa voi viestiä muille: kuulokkeita pitäminen esim. tiimipalaverissa, sehän viestisi heti, että sinua ei kiinnosta olla täällä eikä sinua selkeästi kiinnosta toisten puheenvuorot. Myös porukalla ollessa, muut osallistuvat keskusteluun, mutta itse pidät edelleen kuulokkeita päässä ja teet omia juttuja, todennäköisesti se viestii muille, että sinua ei kiinnosta osallistua keskusteluun eikä toisten läsnäolo, vaikka todellisuudessa olisit halukas, mutta kukaan ei huomioi sinua enää. Onneksi tämä kuitenkin on harvinaisempi näky, mutta täysin rinnastettavissa puhelimen käyttöön, mikä taas on valitettavasti yleisempää.
Ulkoinen olemus ja ammattimaisuus
Pukeutuminen kertoo viestin siitä, kuinka paljon/millä tavalla arvostat paikkaa. Se kertoo arvon annosta (Joonas Konstig, 2024). Tiimiyrityksessämme ei ole minkäänlaista säädöstä pukukoodin suhteen, miten pitäisi pukeutua ”toimistolla”, mikä on myös hyvä. Omasta kokemuksesta myös pystyn sanomaan, että silloin kun ihmisten täytyisi pukeutua hyvin, niin he myös pukeutuvat hyvin. Itse suoraan sanoen rakastan pitää puku päällä, ja haluan ehdottomasti tulla tapahtumiin/juhliin, minne eritoten tumma puku on laitettava päälle. Onhan sekin selvää, minkälaisen kuvan se antaa sinusta ja omasta kunnioituksesta hetkeä kohtaan, jos saapuisit esimerkiksi verkkareissa ja bändipaita päällä asiakastapaamiseen farkkujen ja siistin paidan sijasta. Hyvin pukeutunut osoittaa arvostusta tilaisuutta kohtaan, mutta myös tilaisuuden pitäjää kohtaan ja myös muita vieraita kohtaan, koska suurin osa, ellei jopa kaikki muut ovat todennäköisesti pukeutuneet, johonkin tyylikkääseen, jolloin itse erotut joukosta selkeästi.
Tiimillämme ei tosiaan ole mitään linjausta tietystä pukukoodista mihinkään tapahtumaan mihin osallistutaan, tottakai tämä perustuu myös siihen, että halutaan olettaa ihmisten tietävän millä tavalla täytyy ja olisi hyvä pukeutua. Ja tämä on toiminut hyvinkin, en olisi itse ainakaan huomannut, että esim. yritysvierailulla ihmiset olisivat pukeutuneet tilannetta epäkunnioittavalla tavalla. Mutta olisiko se kenties hyvä olla jonkinlainen pukeutumiskoodi? Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi pukuun aina pukeutua, mutta voisiko siistiin housuihin ja siistiin paitaan pukeutuminen luoda erilaista ilmapiiriä, sen sijaan, että puettaisiin verkkarit yms. Toisaalta myös tämän kaltaisessa ympäristössä missä toimimme ei katso paljoonkaan sitä, että oletko täällä puku päällä vai verkkarit jalassa. Eri tilanne olisi selkeästi, jos olisimme vaikkapa asianajajina jossain lakitoimistossa, tai vaikkapa suuren pörssiyhtiön toimistossa. Ehkä tämän miettiminen kannattaa aloittaa silloin, jos tiimiyrityksemme syystä tai toisesta päättäisi hankkia tilat jostain toimistorakennuksesta, missä olisi myös muita todennäköisesti vähän paremmin pukeutuneita. Varmasti myös ihmiset haluavat keskittää aikaa johonkin muuhun aamulla, oli se sitten mitä tahansa, kuin siihen, että mikä näistä nyt on se tyylikäs asu.
Steve Jobs on yksi hyvä esimerkki pukeutumisen kannalta, hänhän pukeutui samaan tyylisiin farkkuihin sekä mustaan turtleneck paitaan hyvinkin usein, ellei aina. Tällä hän haki takaa sellaista ajatusta, että hän ei aamuisin tuhlaisi aikaa asusteen valikointiin, vaan voisi hyödyntää sen ajan johonkin muuhun. Varmasti kuitenkin hyvin erilaiset kontekstit verrattuna meidän tiimiyritystoimintaamme, mutta pointti varmasti ymmärretään.
Yhteenveto
Käytöstavat, tilannetaju ja ulkoinen olemus ovat keskeisiä tekijöitä niin yksilön kuin tiimin maineen ja uskottavuuden rakentamisessa. Jokaisen tiimin jäsenen oma käytös vaikuttaa siihen, miten koko tiimi nähdään ulospäin. Pienetkin teot, kuten ajoissa oleminen, kohteliaisuus ja kiinnostuksen osoittaminen kertovat kunnioituksesta muita kohtaan ja luovat positiivista ilmapiiriä. Myös pukeutumisella ja yleisellä olemuksella voidaan viestiä arvostusta tilanteita ja ihmisiä kohtaan.
Reflektoivan tekstin ydinajatuksena haluan nostaa, että hyvillä käytöstavoilla ja ammattimaisella asenteella voi vahvistaa sekä omaa että tiimin mainetta, ja näin edistää menestystä niin projekteissa kuin työelämässäkin.
Lähteet
Konstig, J. (2024). Hyvät naiset ja herrat. WSOY
Microsoft Copilot. (2025). https://copilot.cloud.microsoft/ (Tekoälyä on käytetty rakenteen hahmottamisessa).
Valaja Team Osk
Yleisradio. (2024). ”Älä pliis ole vain oma itsesi” – Näin pyytää herrasmieheksi opetellut kirjailija Joonas Konstig. Haettu 24.10.2025. https://yle.fi/a/74-20077890