Hyvän johtamisen merkitys ja vaikutus

Hyvän johtamisen merkitys ja vaikutus

Pariessee, Elisabeth Seer & Jesper Moilanen

Johdanto

Johtaminen on yksi yritystoiminnan sekä toimivan tiimin keskeisimmistä tekijöistä. Hyvä johtaminen luo perustan toimivalle tiimille, motivoituneelle henkilöstölle ja menestyvälle organisaatiolle. Tässä esseessä tarkastelemme, mitä hyvä johtaminen tarkoittaa käytännössä, miten johtajuus voidaan jakaa tiimin kesken ja miten itse koemme hyvän johtajuuden. 

Valitsimme aiheen, koska se on äärimmäisen oleellinen osa yrittäjyyttä sekä meidän opintojamme. Lisäksi molemmilla on jo kokemusta johtamisesta sekä johdettavana olemisesta. Käytämme omien kokemuksien lisäksi useita eri lähteitä, jotta essee on mahdollisimman kattava ja tarkastelee johtamista monesta eri näkökulmasta.

Mitä johtaminen tarkoittaa? 

Ennen kuin syvennymme hyvän johtamisen ominaisuuksiin, on tärkeää ymmärtää, mitä johtaminen ylipäätään tarkoittaa. Johtajuus ei ole yksiselitteinen käsite, sillä jokainen tulkitsee sen omien kokemustensa kautta. Toiselle johtajuus merkitsee turvallisuuden tunnetta ja selkeitä askelmerkkejä, kun taas toiselle se voi näyttäytyä auktoriteetin väärinkäyttönä ja jopa alistavana. Tämä kertoo siitä, kuinka vahvasti aiemmat kokemukset johtajista ja johdettavana olemisesta määrittää käsitystämme koko johtamisesta (Suoreijus 2024). 

Laura Suoreijus määrittelee artikkelissaan johtajuuden ennen kaikkea ymmärtämiseksi. Hyvä johtaja ymmärtää, miksi joku käyttäytyy kuten käyttäytyy ja miettii sen pohjalta, miten käyttäytymistä voitaisiin ohjata kohti yhteisiä tavoitteita. Liian auktoriteettisella otteella saadaan ihminen pelkäämään, eikä pelolla johdetulta yksilöltä voi odottaa parasta suoritusta. Positiivisen vahvistamisen kautta sen sijaan voidaan rakentaa luottamusta ja saada johdettava toimimaan itsevarmasti ja ilolla kohti yhteistä tavoitetta. Tämä vaatii johtajalta hyvää tunneälyä ja pelisilmää erilaisiin tilanteisiin. 

Yksi johtajuuden pääasioista on, että hyvä johtaminen lähtee aina itsensä johtamisesta. Ihmisellä on kyky suunnitella, aikatauluttaa sekä käyttää omaa järkeä. Itsensä johtaminen tarkoittaa omien arvojen, vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista sekä sopivaa tasapainoa itsekurin ja mukavuuden välillä. Kun ihminen ymmärtää omaa käytöstään, ajatuksiaan ja tunteitaan, hän osaa ymmärtää myös muita paremmin ja sitä kautta myös johtaa heitä paremmin. 

Johtajuus voidaan siis tiivistää itsensä ymmärtämiseksi, muiden ymmärtämiseksi ja ison kuvan ymmärtämiseksi. Hyvä johtaja näkee yksilön roolin osana kokonaisuutta ja osaa valita toimintatapansa tilanteen mukaan. Pohjimmiltaan johtajuudessa on kyse siitä, että ollaan ihminen ihmiselle (Suoreijus 2024). Vaikka johtamisteoriat antavat hyvän pohjan ymmärtää johtajuutta, käytännön startup-maailma asettaa sille omat erityisvaatimuksensa. Ahopelto ja Engeström korostavat Startup-käsikirjassa (2023), että startupissa johtaminen alkaa jo perustajatiimin kokoamisesta, sillä ketä otat mukaan, on yksi tärkeimmistä päätöksistä koko yrityksen elinkaaressa. Onneksi meillä on siis Proakatemialla ollut tarkka seulonta siitä, ketä pääsee sisään opiskelemaan ja vielä uudestaan ketkä pääsevät osuuskunta vaiheeseen saakka. 

Omat kokemuksemme hyvästä johtamisesta 

Hyvä johtaminen ei ole simppeliä. Se pitää sisällään useita eri ulottuvuuksia kuten vuorovaikutustaidot, päätöksentekokyky, visiointi ja kyky motivoida muita. Lisäksi hyvän johtamisen keskiössä on kyky muokkautua tiimin ja tilanteen mukaan erilaisissa tilanteissa.  

Omien kokemustemme perusteella hyvä johtaja on ennen kaikkea läsnä koko tiimille sekä luotettava. Hän kuuntelee tiimiään, antaa tilaa ideoille ja uskaltaa tehdä päätöksiä silloin, kun niitä tarvitaan. Olemme molemmat huomanneet, että parhaat johtamiskokemukset ovat syntyneet tilanteissa, joissa johtaja on luottanut tiimiinsä eikä yrittänyt kontrolloida jokaista yksityiskohtaa. Lisäksi se tekee johtamisestakin helpompaa, kun luottamus on luotu tiimin kesken ja johtamista pystyy jakamaan muiden kesken. 

Toisaalta olemme nähneet myös sen kääntöpuolen. Heikko johtaminen näkyy nopeasti tiimin energiassa. Esimerkiksi viestintä takkuilee, päätökset viivästyvät ja epäselvyydet kasaantuvat. Tällaisissa tilanteissa motivaatio laskee ja tiimin yhteishenki kärsii. Tämä on osoittanut meille, kuinka suuri vaikutus yhdellä johtajalla on ja kuinka tärkeää tiimin kannalta on oikeanlainen johtaja sekä johtamistapa. 

Jesperin kokemuksia johtajuudesta 

Ensimmäiset kokemukset johtamisesta ulottuu jo ala-aste ikään, kun olen aloittanut salibandyn ja jalkapallon nuorena, olen kokenut johtamista valmentajilta. Lapsen johtaminen tietenkin on aivan erilaista kuin aikuisen ihmisen. Koen, että nuorempana arvostin enemmän isolla auktoriteetilla johtamiseen ja tuntui, että johtamisen keskiössä oli arvostus johtajaa kohtaan. Nykyään asia on päinvastoin ja katson ylöspäin johtajia, joilla on halu näyttää esimerkkiä, huomioida kaikkia ja jakaa johtamista. 

Tämä muutos omassa ajattelussani on tapahtunut vähitellen ja uskon sen liittyvän siihen, että olen itse päässyt kokeilemaan johtajan roolia eri tilanteissa. Esimerkiksi olen toiminut joukkueen kapteenina ja toiminut armeijassa johtamistilanteissa. Nämä roolit ovat olleet erityisesti sen takia antoisia, että olen saanut mahdollisuuden johtaa, vaikka olemme olleet statukselta täysin saman arvoisia. Silloin olen koittanut olla reilu ja esimerkillinen, koska se saa muut innostumaan ja haluamaan tehdä asioita, sellaista on johtaa kunnioituksella eikä pelolla. 

Yksi merkittävimmistä oppimiskokemuksistani on ollut Proakatemialla huomata, miten erilaisia tiimiläiset ovat. Toinen kaipaa selkeitä ohjeita ja tiukempaa raamia, kun taas toinen toimii parhaiten saadessaan vapautta ja vastuuta. Hyvä johtaja osaa lukea tiimiään ja muokata otettaan tilanteen mukaan, tätä pääsin harjoittamaan kolmannessa sprintissä, joka oli todella antoisa kokemus varsinkin palautteiden ansiosta. Oli turvallinen tunne olla johtaja, kun oli tiimi, jolta uskalsi pyytää apua ja kertoo avoimesti henkilökohtaiset heikkouteni. 

Joukkueurheilun kautta olen oppinut myös sen, että johtajuus ei aina ole muodollisessa roolissa olevan henkilön käsissä. Parhaissa joukkueissa johtajuus jakautuu pelaajien kesken, joku vetää esimerkillään, joku rauhoittaa tilanteita, joku innostaa muita kovissa paikoissa. Tämä havainto on auttanut minua ymmärtämään, että jokainen tiimin jäsen voi olla johtaja omalla tavallaan. Välttämättä ei tarvitse olla kapteenin nauhaa hihassa ollakseen vaikuttava ja esimerkillinen. 

Lähiaikoina näkemykseni äsken mainituista johtamistyyleistä on vahvistunut, kun olen kuunnellut startup-käsikirjan sekä aloittanut yritystoiminnan Huima OSK:ssa. Kirjasta olen päässyt kuulemaan hyviä vinkkejä mitä vaaditaan toimivan startupin johtamiseen sekä olen saanut mahdollisuuden seurata vierestä millä tavalla Riku Korhonen johtaa meidän osuuskuntaamme. Riku on johtanut 25-hengen tiimiämme todella esimerkillisesti huomioiden jokaisen yksilön erikseen, mutta samalla pitänyt selkeää johtajan roolia, jossa jokainen osuuskunnastamme arvostaa ja kuuntelee Rikun näkemyksiä ja mielipiteitä.  

Ensimmäinen vuosi proakatemialla on opettanut, että yrityksen ja tiimin menestys rakentuu ennen kaikkea ihmisistä. Ahopelto ja Engeström (2025) korostavat Startup-käsikirjan johtamista käsittelevässä luvussa, että johtamisessa yksi tärkeimmistä asioista on löytää alan parhaat tekijät tiimiin. Huippuosaajat nostavat koko tiimin tasoa ja puskee toisiaan eteenpäin. Tämä ajatus resonoi vahvasti Proakatemian kanssa. Meidät on valittu tänne hakuprosessin kautta, eli jokainen ympärilläni oleva tiimiläinen on jo lähtökohtaisesti valikoitunut joukko motivoituneita ja nälkäisiä ihmisiä. Se näkyy arjessa, kun jokainen tiimin jäsen haastaa sinua omalla tekemisellään ja kaikki haluavat suoriutua hyvin. 

Elisabethin kokemuksia johtajuudesta 

Kun puhutaan hyvästä johtamisesta ja toimivista johtamistavoista, koen koulullani olevan erinomaiset valmiudet niiden kehittämiseen. Olen päässyt harjoittelemaan johtamista jo opintojen alussa ja myöhemmin myös uuden osuuskunnan kanssa. Näitä kokemuksia vertaamalla huomaan selkeän kehityksen omassa johtajuudessani. Hyvä johtaja antaa tilaa ja osoittaa luottamusta johdettavilleen, ja tämä oli minulle aluksi haastavaa. Sain paljon palautetta, jonka otin tietoisesti kehittämisen kohteeksi. Nykyisessä HR-roolissani luottamus onkin noussut keskeiseksi teemaksi, olen pyrkinyt rakentamaan tiimiin turvallisen ilmapiirin ja näyttämään esimerkin kautta, kuinka tiimissä voidaan toimia samanaikaisesti nöyrästi ja määrätietoisesti.         

Hyvä johtajuus ei kuitenkaan synny pelkästään johtajan omista ominaisuuksista, vaan myös tiimin yhteisestä panoksesta. On vaikeaa johtaa hyvin, jos johdettavat eivät sitoudu yhteisiin tavoitteisiin. Proakatemialla opiskelu rakentuu yrittäjyyden ja tiimijohtamisen ympärille, ja osuuskunnat koostuvat noin 25 jäsenestä. Johtamista tukee nimetty johtoryhmä, jolla on selkeät vastuualueet. Tämä rakenteellinen selkeys mahdollistaa sen, että eri osa-alueita voidaan kehittää syvemmin niiden henkilöiden toimesta, jotka vastaavat kokonaisuudesta. 

Pidän tärkeänä, että hyvä johtaja osaa erottaa omat toimintatapansa tiimin tarpeista. Johtamisessa ei voi runnoa omia ideoita läpi vain siksi, että ne tuntuvat itsestä oikeilta. Sen sijaan on luotava toimintatapoja, jotka palvelevat tiimiä kokonaisuutena. Asioita on tarkasteltava myös muiden näkökulmasta, sillä oma katsantokanta ei aina ole paras tai kattavin. Meidän osuuskunnassamme Team Leader on tuonut meille paljon oppia hyvästä johtamisesta, ja hänen esimerkkinsä on vahvistanut kulttuuria, jossa halutaan aidosti tehdä asiat hyvin. 

Opintojen alkutaipaleella oma johtajuuteni aiheutti toisinaan kovaa painetta, sillä en tuntenut johdettaviani vielä kunnolla. Se oli ehkä suurin haaste, ja johti ajoittain luottamuspulaan. Kokemuksen puute projektipäällikön tehtävistä teki tilanteista entistä vaativampia, oli opeteltava millaisella otteella haluan toimia ja mitkä arvot ohjaavat omaa johtamistani. Näissä hetkissä palautteen pyytäminen oli erityisen tärkeää. Parempaan ei voi kehittyä, jos ei kuule, miten muut kokevat oman toiminnan. 

Meillä korostetaan paljon myös itsensä johtamista. Se on hyödyllinen taito, mutta voi ajoittain olla ristiriidassa sen kanssa, kuinka olla oma-aloitteinen ja samalla kuunnella roolilta odotettuja suuntaviivoja. Tasapainon löytäminen näiden välillä on tärkeä osa tiimityöskentelyä ja yhteistä onnistumista. 

Koen, että meidän ympäristössämme hyväksi johtajaksi kasvetaan vain kokemuksen kautta, mukaan lukien epäonnistumiset. Proakatemia tarjoaa ainutlaatuisen ja turvallisen paikan myös näille hetkille. 

Kokeilukulttuuri tarkoittaa ympäristöä, jossa sallitaan ja mahdollistetaan kaiken uudenlaisen toiminnan kokeilu. Ilman uteliaisuutta ei kukaan ole innokas kokeilemaan uutta. Kokeilukulttuurissa jokainen voi ehdottaa erilaista toimintatapaa, ja muut ovat myötämielisiä kokeiluun. Kokeilun ei tarvitse olla onnistunut, koska epäonnistunutkin kokeilu opettaa ja kokemuksista voi olla kiitollinen. Kokeilukulttuurin vastakohta on suunnittelukulttuuri, jossa asiat selvitetään tarkkaan etukäteen ennen toimiin ryhtymistä (Spiik, 2019). Oman kokemuksen ja luettuaan jaettu johtajuus kirjaa, tämä vahvistaa, että mitään ei tarvitse olla kiveen hakattua. Siksi meillä Proakatemialla ollaan myös hyvin avoimia ja melkein janotaankin kokeiluhalukkuutta, meillä on niin monenlaista eri persoonaa ja jokainen tekisi saman asian varmasti eri tavalla, siksi koenkin rikkauden työskennellä siinä ympäristössä missä jokaisen ajatukset ruokkivat meidän toimintatapojamme.  

Oman kokemukseni ja Jaettu Johtajuus ‑kirjan näkökulmien perusteella koen, että kokeilukulttuuri näkyy vahvasti myös Proakatemian toimintaympäristössä. Mikään ei ole kiveen hakattua, eikä johtajan oleteta tietävän kaikkea etukäteen. Meillä kokeilunhalua jopa arvostetaan, uusia ideoita kuunnellaan ja erilaisia toimintatapoja rohkaistaan testaamaan käytännössä. Tiimissämme on monenlaisia persoona- ja ajattelutyylejä, ja uskonkin, että jokainen meistä toteuttaisi saman tehtävän hieman eri tavalla. Juuri tämä moninaisuus tekee ympäristöstä niin oppimista rikastavan. Erilaiset näkökulmat auttavat kehittämään tiimin toimintamalleja ja pitävät kulttuurin elävänä, avoimena ja jaetun johtajuuden periaatteiden mukaisena. 

Yhteys EntreComp-kompetensseihin 

Tarkastellessamme omaa toimintaamme EntreCompin kompetenssien kautta huomaamme erityisesti self-awareness and self-efficacy -osaamisen kehittyneen vahvasti, sillä olemme oppineet tunnistamaan oman ajattelumme muutoksen auktoriteettiin nojaavasta johtamisesta kohti esimerkillä johtamista. Olemme reflektoineet aktiivisesti omaa rooliamme erilaisissa ympäristöissä, kuten joukkueurheilussa, armeijassa ja Proakatemialla, ja ottaneet palautetta vastaan kehityksen välineenä. Samalla mobilising others nousee keskeiseksi vahvuudeksemme: olemme kokeneet, että johtaminen toimii parhaiten silloin, kun se perustuu kunnioitukseen ja luottamukseen, ei pelkoon. Tämä näkyy halussamme innostaa muita ja rakentaa yhteistä tekemistä tilanteissa, joissa olemme olleet muiden kanssa tasavertaisia. Lisäksi working with others on vahvistunut kokemusten kautta, joissa olemme oppineet ymmärtämään tiimin jäsenten erilaisuutta ja mukauttamaan omaa johtamistamme sen mukaan. Näissä tilanteissa olemme myös sisäistäneet valuing ideas -kompetenssin merkityksen, sillä olemme oppineet tarkastelemaan asioita useista näkökulmista emmekä pelkästään ajamaan omia ideoitamme läpi. 

Toisaalta tunnistamme kehityskohteita erityisesti coping with uncertainty, ambiguity and risk -kompetenssissa, sillä johtajuuden alkuvaiheessa epävarmuus ja paine olivat meille haastavia etenkin tilanteissa, joissa tiimi ei ollut vielä tuttu. Olemme myös kehittämässä planning and management -osaamistamme, sillä projektijohtamisen käytännön taidot ja oman toiminnan systemaattinen organisointi ovat karttuneet vasta kokemuksen kautta. Lisäksi mobilising resources -kompetenssi näkyy kehityskohteena luottamuksen rakentamisessa: olemme joutuneet tietoisesti harjoittelemaan sitä, että uskallamme antaa vastuuta ja tilaa muille. Samalla olemme oivaltaneet jaetun johtajuuden kautta myös spotting opportunities -ajattelun tärkeyden, eli kyvyn nähdä mahdollisuuksia tiimin sisällä ja hyödyntää jokaisen vahvuuksia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kokonaisuutena koemme, että olemme siirtymässä kohti yrittäjämäistä ja osallistavaa johtajuutta, jossa opimme jatkuvasti kokemusten, palautteen ja epävarmuuden kautta. 

Yhteenveto 

Hyvä johtaminen on yhdistelmä ihmistuntemusta, itsensä tuntemista ja kykyä luoda luottamusta. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan taito, jota voi kehittää koko elämän ajan. Kuten Suoreijus (2024) toteaa, johtajuus on pohjimmiltaan ymmärtämistä sekä itsensä että muiden. Tämä ajatus kulkee käsi kädessä Ahopellon ja Engeströmin (2023) näkemyksen kanssa, jonka mukaan menestyvän startupin takana on aina tiimi, jossa jokainen ymmärtää oman roolinsa ja luottaa muihin.  

Omat kokemuksemme Proakatemialla ja omissa yrityksissämme ovat vahvistaneet näitä ajatuksia. Olemme nähneet, että parhaat tulokset syntyvät silloin, kun johtajuus jaetaan tiimin kesken, kun jokainen panostaa tiimiytymiseen, ja kun yhteinen tekemisen meininki kantaa myös vaikeiden hetkien yli.