Harmoninen intohimo ja merkityksellisyys tiimiyrittäjyydessä

Johdanto

Oskari Saaren ja Jare Tiihosen kirja JHT – Missio vai mielenrauha avaa näkökulmia menestyksen, merkityksen ja tasapainon välisestä suhteesta. Kirjassa Jare itse nostaa tarinassa esiin kysymyksen: onko tärkeämpää tavoitella suuruutta vai säilyttää mielenrauha? Meillä tiimiyritystoiminnassa tämä teema on erityisen ajankohtainen ja ennen kaikkea tärkeä tiedostaa, sillä opimme jatkuvasti tasapainottamaan kunnianhimoa ja hyvinvointia. Tässä tekstissä pohdin kirjan oppeja suhteessa omaan kokemukseeni tiimiyrittäjyydessä.

Intohimo – pakkomielteinen vai harmoninen?

Kirjassa viitataan psykologiassa tunnettuun malliin, jossa intohimo jaetaan kahteen muotoon: pakkomielteinen ja harmoninen (Tiihonen & Saari, 2025). Pakkomielteinen intohimo on toiminnan voimaannuttama pakkomielle, jossa intohimo hallitsee tekijäänsä. Intohimo voi johtaa uupumukseen, mikä nimensä mukaisesti perustuu puhtaaseen pakkomielteeseen. Taas harmoninen syntyy sisäisestä motivaatiosta ja tukee tasapainoa. Se on toimintaa mikä on osa minää, ja sen voi joustavasti sovittaa osaksi elämää (Psychology Today, 2020). 

Olen huomannut näiden erilaisten intohimon muotojen syntymistä niin Proakatemiassa, kuin meillä tiimiyrityksessäkin. Joissain projekteissa tiimi on ajautunut suorittamiseen, jolloin pakkomielteinen intohimo on vienyt energiaa. Toisaalta parhaat kokemukseni ovat syntyneet, kun olemme tehneet asioita aidosta kiinnostuksesta, sekä palosta menestyä ja voittaa– esimerkiksi myyntipäivillä, jossa jokainen sai todenteolla tehdä asioita täysillä, jotta parhain mahdollinen lopputulos saavutettaisiin meidän näkökulmastamme, sekä sai meidät kaikki käyttää vahvuuksiamme ja kohdata niitä meidän kehityskohtiamme. 

Mutta kuten voikin varmasti päätellä, pakkomielteinen intohimo ei kanna hirveän pitkälle sitten kuitenkaan, mikä voi johtaa näin ollen esimerkiksi työuupumukseen. Tämä muun muassa vahvistaa ajatusta siitä, että tiimiyrittäjyydessä harmoninen intohimo on kestävän menestyksen perusta – sinä yrittäjä olet yrityksesi suurin pyörivä ratas, niin kauan, kun sinä pidät itsesi työkunnossa sekä keskittyneenä olennaiseen, intohimosi näyttää tiesi kohti menestyksen lopputulemaa.

Merkityksellisyys ja delegointi

Kirjassa Jare mainitsee omin sanoin rakennetun ”NASA-keissin”: USA presidentti oli kysynyt NASA:n päämajassa siivoojalta:

Siivooja vastasi: 

Tämä esimerkki keissi kertoo, kuinka tärkeää on nähdä oman työn merkitys kokonaisuudessa. On tärkeää välttää oman työnkuvan vertailua toisten tehtäviin. Meidän jokaisen täytyy katsoa tarkemmin sitä omaa tuottavaa panostusta, ja löytää sieltä ne merkityksellisyyttä rakentavat seikat, sillä aivan varmasti niitäkin löytyy. Jokaisella on paikka esim. työyhteisössä, eihän sinua muuten olisi sinne haettu tai et olisi sinne päässyt. Tottakai merkityksellisyys vaihtelee tehtävien mukaan, se on ihan selvää, mutta se ei tarkoita, etteikö jokainen tehtävä olisi merkityksellinen. Vertailu voi sokeuttaa näkemästä, että oma panos on merkityksellinen.

Proakatemiassa, sekä ylipäätään yrityselämässä vastuuroolissa olevana delegointi on keskeinen taito – ilman sitä tiimi ei voi toimia tehokkaasti. Olen huomannut tämän toimiessani tiimiyrityksemme HR tiimissä, missä toiselle kasaantuvat työtehtävät heikentävät hänen tehokkuuttaan ja haittaavat jaksamista. Onneksi myös huomattiin tässä kohtaan delegoinnin tärkeyden, ja kuinka paljon sillä voidaankaan luoda tehokkuutta toiminnassa. Jos delegointi epäonnistuu, syntyy helposti turhautumista ja päällekkäistä työtä. Kun jokainen ymmärtää, miten oma panos liittyy tiimin tavoitteisiin, syntyy merkityksellisyyden kokemus. Olen itse huomannut, että selkeä roolitus ja avoin viestintä lisäävät motivaatiota sekä tehokkuutta. 

Valitse taistelusi

Jaren ajatus kirjassa ”valitse taistelusi” kuvastaa sitä, että valitse tarkasti mihin lähdet mukaan, ja mitä teet. Tiedosta mahdollisemman hyvin mitä olet lähdössä tekemään ja miksi. Vaikka projektista voi vetäytyä, se voi pitkällä aikavälillä kuormittaa ja heikentää itseluottamusta. Sanalla ”taistelu” ei niinkään tarkoitetaan pelkästään mitään negatiivista asiaa, sillä voidaan tarkoittaa myös sinulle itsellesi kannattavia asioita, loppujen lopuksi jokaista tekemistä sekä lopputulosta koskee aina jonkinlainen taistelu taustalla: kova työnteko, pitkät päivät sekä vähäiset vapaapäivät. 

Kirjassa myös avataan kirjailijan Peter Druckerin toteamus ”mikään ei ole niin hyödytöntä kuin tehdä hyvin jotain, mitä ei pitäisi tehdä lainkaan”. Tätä voidaan suoraan soveltaa tiimiyrittäjyyteen. Tiimissä on helppo innostua monista projekteista, mutta loppujen lopuksi meidän jokaisen resurssit ovat rajalliset. Itseltä löytyy kokemuksia siitä, kun olen käyttänyt aikaa jonkin asian rakentamiseen, joka ei lopulta tuonut minkäänlaista arvoa. Tämä opetti, että strateginen valinta ja priorisointi ovat välttämättömiä – muuten energia hajautuu ja tulokset jäävät vaatimattomiksi. Tottakai kukaan meistä ei ole ennustaja, emmekä voi koskaan tietää, palkitseeko meidän kova työmme sekä päämäärätietoisuus lopulta. Kyse on loppujen lopuksi sitoutumisesta, periksiantamattomuudesta sekä uskosta tavoittelemalle lopputulokselle. Joskus teemme niitä asioita, jotka kääntyvät jälkeenpäin olleen turhia, mutta ajatuksen voi muuttaa toiseen muotoon: teen tämän asian ensikerralla niin, että siitä on varmasti höytyä tavalla tai toisella. Jos tämä ajatus pitäisi jotenkin saada tiivistettyä, niin valitse aina taistelu, opi siitä, ja valitse seuraava.

Yhteenveto

Reflektoivan tekstin yhteenvedoksi nostaisin keskeisin oivalluksen, mikä on tasapainon merkitys intohimon eri muodoissa. Pakkomielteinen intohimo voi viedä tekijän hallinnan, aiheuttaa stressiä ja heikentää hyvinvointia, kun taas harmoninen intohimo tukee joustavuutta, luovuutta ja kestävää motivaatiota. Tiimiyrittäjyydessä tämä tarkoittaa, että menestys ei synny pelkästä kovasta työstä, vaan siitä, että intohimo on hallinnassa ja sen tuomat ”taistelut” voi sovittaa osaksi muuta elämää. Kun jokainen tiimin jäsen kokee merkityksellisyyttä omassa työnteossaan, delegointi toimii vastuunkantajien sekä muiden tiimiläisten kanssa ja jokainen henkilö valitsee viisaasti sekä harkiten omat taistelunsa, syntyy sekä tuloksia, jotka toimivat jatkumona aina menestymiseen, tai millä tavalla itse on määrittänyt omat päämääränsä, että ennen kaikkea mielenrauhaa. Tämä on oppi, jonka haluan painottaa eniten tämän tekstin jälkeen: tasapaino ja harmoninen intohimo ovat kestävän menestyksen perusta.